– Sitten meillä on digitaalinen hoitoalusta, joka helpottaa etenkin potilaan hoidon alkuvaihetta. Tämä vaatii hoitajaresurssia, ja kaikille kotiseuranta ei sovellu, mutta sepelvaltimopolusta näimme, että yllättävän monille kuitenkin, Lauri ennakoi.

Taustasyiden selvittäminen tärkeää

OYSin sydämen vajaatoiminnan digihoitopolku on ennen muuta hoidon laadun kehityshanke. Timo Laurin mukaan sydämen vajaatoiminnan hoidon kehittäminen on tärkeää jo vaikean sairauden ennusteen parantamiseksi. Varhainen, tarkka diagnostiikka olisi erityisen tärkeää. 

– Pelkkä sydämen vajaatoiminta -diagnoosi ei riitä, vaan sairauden syy pitäisi aina selvittää, jotta osataan hoitaa oikein. Taustasairaudet voivat olla moninaisia, vaikka yleisimmät syyt vajaatoimintaan toki ovatkin verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja hoitamattomat läppäviat. 

Lauri näkee vastaanotollaan myös harvinaisempia perinnöllisiä, vajaatoimintaa aiheuttavia sydänsairauksia. 

– Näitä potilaita ei pidä niputtaa sydäninfarktin saaneiden kanssa. Voi olla, että potilas onkin 18-vuotias nuori mies, joka tulee vastaanotolleni ennen kutsuntoja, koska suvussa on sairautta. Potilas pitää informoida hyvin, Lauri sanoo.

Moniammatillista tukea potilaalle heti alkuun

Erikoissairaanhoidon piiriin kuuluva sydämen vajaatoimintapotilas ohjataan alkuvaiheessa OYSissa tunteja kestävälle sairaalakäynnille.

– Potilas tulee lääkärin vastaanotolle, hänelle tehdään sydämen ultraäänitutkimus ja otetaan verikokeet. Sen jälkeen hän menee sydänhoitajalle, joka kartoittaa potilaan elämäntapoja. Farmaseutti antaa lääkeohjausta ja fysioterapeutti käy läpi liikunta-asioita, Timo Lauri kuvaa.

Käynnillä potilaalle myös kerrotaan verenpaineen ja painon seuraamisen merkityksestä pahenemisvaiheiden välttämiseksi.

– Käynti on ollut tykätty, potilaat on kokeneet saavansa apua. Ja jos puoliso on matkassa, niin hänkin kuulee siinä asiat, Lauri kertoo.

Käytäntö on herättänyt kysymyksiä resursseista, mutta Timo Laurin kokemus on, että se maksaa itsensä takaisin, sillä potilaat sitoutuvat hoitoonsa hyvin. Sairauden pahenemisvaiheita on saatu vähennettyä; tässä tukevat Timo Laurin mukaan hyvin myös uudet lääkkeet, joita on saatu viime vuosina sydämen vajaatoiminnan hoitoon, sekä tahdistinhoitojen kehittyminen ja niiden saatavuuden parantuminen.

Sydänhoitaja ja kardiologi työparina

OYS nojaa sydämen vajaatoiminnan hoidossa vahvasti moniammatillisuuteen, jossa lääkäri ja sydänhoitaja muodostavat tiimin ytimen. Kehittämishankkeen vastuuhenkilöiksikin on nimetty työpari, Timo Laurin kanssa sydänhoitaja Johanna Keränen.

Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju -tietopankin tekoon osallistui sairaalalääkäreiden ja hoitajien lisäksi terveyskeskuslääkäreitä, sosiaalityöntekijä ja farmaseutti. Tietopankin luonteeseen kuuluu myös jatkuva päivittäminen, jos hoitosuositukset muuttuvat. 

Hankkeeseen on liittynyt omien hoitokäytäntöjen arviointi ja muokkaaminen.

– Olemme yrittäneet parantaa tiedonkulkua perusterveydenhuoltoon, jotta siellä tiedettäisiin, mitä ratkaisuja on tehty ja miksi. Jos potilaasta tehdään hyvät kirjaukset, niin syntyy katkeamaton tarina. Kirjausten merkitys ulottuu diagnostiikasta saattohoitoon asti, koska sydänpotilaat ovat saattohoidossa suurin ryhmä syöpäpotilaiden ohella, Lauri toteaa. 

Palliatiivinen hoito kuntoon

Digihoitopolkuun liittyy olennaisena osana myös tiedon saaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon silloin, kun on aika siirtää potilas palliatiiviseen hoitoon.

– Ikääntyneillä osa kardiomyopatioista on niin ärhäköitä, että kun tauti etenee, niin potilaan vointi heikkenee hyvin samalla tavalla kuin syöpäpotilaalla, kun tauti saa vallan, Timo Lauri luonnehtii.

– Tämä pitäisi nähdä hyvissä ajoin, ja potilas ja omaiset pitää pystyä jututtamaan. 

Hyvä palliatiivinen hoito parantaa potilaan elämänlaatua. Se myös säästää yhteiskunnan resursseja, kun ambulanssikyytejä ja osastojaksoja saadaan vähennettyä.